Herään virkeänä leirintäalueen pikku mökissä. Olen sen verran innoissani tästä reissusta, ettei väsytä vaikka kello on vasta 6:00. Oletettavasti matkaseuralaiset nukkuvat vielä pitkään, joten mitään kiirettä heräämiseen ei ole. Pelkään saavani niska-hartia jumin pitkien päivämatkojen takia, joten hieroskelen vähän niska-hartia-aluetta ja lapaluiden seutuja tennispallojen avulla. Otan läppärin esiin ja kirjoittelen edellisen päivän tapahtumat ja huomiot pääpiirteittäin ylös.

Leirintäalueella on keittokatos, jossa on hyvät varusteet ruoanlaittoon. Syömme maittavan ja tukevan aamiaisen rauhassa.

Matkaa jatkuu noin yhdentoista aikoihin. Suuntaamme kohti Lofootteja, tavoitteenamme päästä käymään saariryhmän eteläisimmässä kärjessä. Ajamiseen on käytettävä pääasiassa E10-tietä, mutta poikkeamme pienemmille rantateille aina kun se on mahdollista. E10 on Suomalaisittain numeroaan pienempi tie, mutta silti rannassa kulkeva pieni tie on hauskempi. Pieniä teitä ajellessa pääsee lähemmäksi Norjalaista sielunmaisemaa.

Pysähdymme huoltoasemalle tankkaamaan pyörät. Tarjolla on vain 95 oktaanista bensiiniä. Suomessa vastaavaan bensiiniin on lisätty etanolia, jolloin se ei sovi vanhemmille pyörille. Tiedustelen kassalta, että millaisesta bensiinistä on kyse. Minut ohjataan huoltomiehen puheille. Hänen kertomansa mukaan Norjassa 95-bensiini ei sisällä etanolia, joten rohkenemme tankata pyörät. Lopuksi vielä tarkistamme rengaspaineet, ennen matkan jatkumista.

Lofooteilla ajellessa tulee muutama Norjalainen ominaispiirre nopeasti esiin. Kun tunneli menee syvälle meren alle tai on pituudeltaan kilometrien mittainen, on lämpötila tunnelissa yllättävän viileä. Vastaavasti pienemmillä rantateillä tulee vastaan siltoja, joissa on sähkövirta estämässä lampaiden liikkumista naapurin alueelle. Lampaat ovatkin vapaana laidunalueilla, eivätkä ne ole aidatulla pellolla. Tämä on hyvä huomioida ajaessa, koska lampaat voivat liikkua ja lepäillä
tielläkin.

Seuraava majapaikka oli jätetty avoimeksi. Oli vaikea arvioida, kuinka nopeasti matka Lofooteilla edistyy. Ideana oli, että käydään saariryhmän eteläpäässä ja ajetaan takaisin päin niin paljon kuin päivän aikana ehditään. Kiertäessämme rantoja pitkin Fv82 tietä käyttäen vastaan tuli mukavan oloinen leirintäalue. Pysähdyimme kyselemään millaista majoitusta olisi saatavilla. Kesäkäyttöön tarkoitettu pieni viiden hengen mökki maksoi vain 550 kruunua yöltä. Varasimme mökin ja jatkoimme matkaa kohti eteläkärkeä.

Maisemat olivat upeat. Korkeita ja jyrkkiä vuoria. Käännyimme E10 tieltä kohti Leknesiä 815 tietä ajaen. Tie oli asfalttia, mutta todella pieni ja mutkainen. Kalliot tulivat lähelle tietä, joten näkyvyys oli ajoittain mutkissa hyvin lyhyt.

Saavuimme Leknesiin ja päätimme syödä lämpimän ruuan. Hetken haeskeltuamme päädyimme syömään pizeriaan. Ruokailu otti oman aikansa ja kello oli jo puoli yhdeksän, kun olimme valmiita jatkamaan. Mikäli kävisimme eteläpäässä, matkaa majapaikkaan kertyisi vielä reilu 200km ja ajopäivästä tulisi pitkä. Jälkeenpäin kuitenkin harmittaisi, että Å jäi näkemättä, joten päädyimme aika nopeasti pysyvämme alkuperäisessä suunnitelmassamme. Päätöstä helpotti se, että keli oli erinomainen. Tiedossa oli, että Lofooteilla saattoi olla esimerkiksi sivu tuuli niin raju, että moottoripyörällä ajaminen olisi epämukava. Näin ollen ensi kerralla sää ei välttämättä olisi näin suotuisa.

Tie kapeni kapenemistaan, mitä lähemmäksi eteläpistettä pääsimme. Esimerkiksi sillat olivat yksisuuntaisia ja liikennevaloilla määritettiin ajovuorot.

Saavuttuamme Å:hon ilta alkoi pikkuhiljaa hämärtyä ja viilentyä. Lisäsin lämpövuoren takkiini, ettei paluumatkalla tulisi kylmä. Paluumatkan aikana aurinkoi laski horisontin taakse ja taivaanranta punersi kauniisti. Lopuksi vielä tankkasimme pyörät valmiiksi aamuksi. Majapaikalle saavuimme yhden aikaan yöllä. Pitkä ja rankka ajopäivä, mutta paljon hienoja maisemia ja teitä päästiin näkemään.

Seuraavassa kartassa on päivän aikana kuljettu reitti. Matkaa kertyi yhteensä 542km.

 
Lue myös muut blogisarjan kirjoitukset:

Edellinen kirjoitus Seuraava kirjoitus

 

Tämä on neljäs kirjoitus blogisarjasta, joka kertoo moottoripyörämatkasta Norjaan elokuun alussa 2016. Lähetä sähköpostiosoitteesi minulle, mikäli haluat ilmoituksen seuraavista julkaisuista. Osoitteeni on seikkailuendurol.la@gmail.com.